Hevonen puhuu – kuunteletko?

“Teillä ihmisillä on välillä erikoisia tapoja ajatella meistä hevosista. Monesti pohjimmainen syy konflikteihin teidän ihmisten ja meidän hevosten välillä on ymmärtämättömyys, kielimuuri, vanhat, pinttyneet tavat sekä taipumuksenne inhimillistää meitä.

Me emme tarkoituksella kettuile, ole hankalia, tai “tammamaisia”. Emme pure, potki, hyökkäile tai hypi pystyyn siksi, että se on meistä hauskaa. Vaan siksi, että te ihmiset olette kadottaneet kyvyn kuunnella, olette ylittäneet rajojamme tai toimineet muulla tavoin epäkunnioittavasti meitä kohtaan. Tai aistimme, että se mitä sisimmässänne, energiassanne tai tunnetilassanne tapahtuu, ei ole linjassa sen kanssa mitä esitätte ulospäin. Tämä aiheuttaa meille hämmennystä ja reagoimme siihen.

Pohjimmiltaan kaipaamme sitä, että meidät kuullaan ja nähdään juuri sellaisina, kuin siinä hetkessä olemme. Ja koemme surua siitä, jos emme tule aidosti kohdatuiksi. Samaan aikaan tunnemme sydämessämme kuinka teidänkin syvin toiveenne on juuri se – että joku todella Näkee teidät. Kohtaa teidät sydämen paikasta.

Toivomme, että meitä ymmärretään, ja jos ei ymmärretä, niin harjoitellaan ymmärtämään. Kaipaamme avointa, rehellistä vuorovaikutusta – sitä, että kerrotte avoimesti, jos teitä vaikka pelottaa.

Ristiriitainen viestintä aiheuttaa ahdistusta ja turhaa painetta – aistimme kuitenkin tunnetilanne ja se, että koetatte peittää todellista tunnettanne teennäisen reippauden tai kovuuden alle, aiheuttaa vain turhaan epäluottamusta välillemme. Arvostamme kaikkein eniten autenttisuutta.

Joskus saatamme myös pelätä tai kokea kipua ja näytämme sen – kukin omalla tavallamme. Toivomme, että saamme kertoa, kun meitä pelottaa tai meihin sattuu. Muuten vähitellen sulkeudumme ja lakkaamme kertomasta. Joskus te ihmiset erehdytte luulemaan että olemme “kilttejä” kun emme reagoi, tai leimaatte meidät vaikeiksi, kun reagoimme. Totuus on kuitenkin toinen.

Mitä edes on kiltteys? Usein sitä, että emme uskalla todella kertoa miltä meistä tuntuu, sillä meitä on saatettu aiemmin rankaista siitä. Samoin kuin teitä ihmisiä on rankaistu joskus siitä, että olette puhuneet omaa totuuttanne tai ilmaisseet “kiellettyinä” pidettyjä tunteita (todellisuudessa normaaleja ihmistunteita), kuten kiukkua.

Meillä jokaisella hevosella on oma tapamme kertoa tai olla kertomatta. Ja mekin olemme oppineet pitämään paljon sisällämme. Teidän ihmisten vastuulla on opetella tunnistamaan meille kullekin ominainen, luonteenomainen ilmaisutapa, jos haluatte aidosti olla kanssamme vuorovaikutuksessa ja oppia syvällisesti ymmärtämään meitä. Niin mekin opiskelemme jatkuvasti teitä ihmisiä. Sillä aina kun tulette luoksemme, vuorovaikutus välillämme alkaa – tavalla tai toisella. Aina tosin ette edes huomaa tätä, sillä olette niin poissaolevia johtuen päivän kiireistänne ja siitä, että hetkessä läsnä oleminen on teille ilmeisen vaikeaa.

Toivomme, että ymmärrätte, että kun teillä on kylmä, meillä ei välttämättä ole. Meillä on Luontoäidin nerokkaasti luoma systeemi, joka häiriintyy, jos siihen puututaan vaikkapa ylenmääräisellä loimittamisella. Toki aina on poikkeuksia meissäkin – ihan kuten teissä ihmisissäkin. Toivomme silti, että otatte selvää kuinka esimerkiksi karvapeitteeseen liittyvä mekanismimme tai kaviomekanismimme toimivat. Ne ovat nerokkaita luonnon taidonnäytteitä.

Silloin kun todella hiljennytte kuuntelemaan meitä, sydämemme huokaa onnesta ja tunnemme usein kuinka sydämenne tekee samoin.

Tämä vahvistaa yhteyttämme ja avaa väylän ymmärtää toisiamme entistä paremmin. Sielumme tanssivat ja sydämemme puhuvat – sinä tunnistat minut ja minä tunnistan sinut.

Siinä hetkessä on kaikki.

Toivomme että tällaiset hetket lisääntyvät, sillä se on hyvin eheyttävää – sekä meille hevosille että teille ihmisille. Ymmärrämme, että teillä on paljon huolia ja vaikeita hetkiä elämänpolullanne. Ei ole varmastikaan helppoa olla ihminen.

Mutta pyydämme yhtä asiaa: katsokaa meitä sydämenne läpi aina, kun kohtaamme. Lupaamme, että tämä voi muuttaa kokonaan tapanne katsoa elämää ylipäätään. Lupaamme myös, että kun katsomme teitä, katsomme todella Nähdäksemme.

Uskaltakaa antautua olemisen tilasta tapahtuvan kohtaamisen lempeälle voimalle. Katsoessanne meitä voitte nähdä todellisen itsenne. Sen, joka kipeästi kaipaa Nähdyksi tulemista .”

~ kuuntelemassa hevosten viisautta